Moni lupailee vaalien alla, että jokaisessa kunnassa tulee myös tulevaisuudessa säilymään terveyskeskus. Itse olen vahvojen seutukunnallisten sote-keskusten puolestapuhuja. Meillä on Kanta-Hämeessä useampi seutukunta, joiden varaan alueellista kokonaisuutta kannattaisi mielestäni lähteä rakentamaan. Tämä on myös järkevää ja kustannustehokasta alueellisen väestökehityksen näkökulmasta.
Isommissa sotekeskuksissa resurssit on kohdennetummin kunnossa, jolloin palveluita voidaan myös jalkauttaa seutukunnan kuntiin esim. liikkuvina vastaanottoina, kotiin vietävinä palveluina, digitaalisina palveluina jne.
Pienemmäksi pirstotussa kokonaisuudessa resursseja palvelun tuottamiseen on paljon vähemmän tarjolla, jolloin kokonaisuus asiakkaalle päin on paljon haavoittuvampi ja lisää kuormitusta myös työntekijöille. Ei voi olla niin, että koko korttitalo romahtaa ja asiakkaat jäävät ilman apua, jos joku / jotkut työntekijöistä sairastuvat tai vaihtavat työpaikkaa. Tarvitaan leveämmät hartiat, joilla arki saadaan rullaamaan ja samalla varaudutaan myös poikkeustilanteisiin. Tämä on ehdoton edellytys potilasturvallisen palvelun toteutumiselle, joka kestää myös valvontatarkastelun.
Tärkeää on, että palvelua tuottavat seutukeskukset ovat työtiloiltaan ja välineistöltään sellaisia, että työskentely itsessään on tekijälleen vaivatonta ja ne mahdollistavat parhaan mahdollisen palvelun myös asiakkaalle. Vanhentuneilla tiloilla, välineistöillä ja ohjelmilla ei pystytä vastaamaan lisääntyvään palvelukysyntään.