(alla olevaa mielipidekirjoitusta tarjottu paikallislehtiin julkaistavaksi 30.3.2022)

Muuttuvan ilmaston ja ympäristön vaikutus sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin on kiinnostanut minua siitä asti, kun aloittelevana hoitajana osastoilla työskennellessäni huomasin, miten vanhat rakennukset eivät vastaa helteen asettamiin vaatimuksiin. Kun työskentelylämpötila sote-palveluissa kohoaa yli normaalin huoneenlämmön se aiheuttaa haasteita esim. lääkkeiden säilyvyydelle, asiakas- ja potilasturvallisuudelle, aseptiikalle ja hygienialle jne. 

Graaviesimerkki työympäristön terveys- ja turvallisuusolosuhteista viime vuosilta on lisääntyneiden eristyspotilasvirtojen kanssa tehtävä työ. Työntekijä joutuu eristyspotilaiden kanssa työskennellessään käyttämään suojavarusteita, oli työympäristön lämpötila mikä hyvänsä. Eristyssuojainten kanssa ei juoda tai käydä vessassa, joten vettä ei voi tankata oikein ennakkoonkaan. Kuuma tulee ja jano on. Päänsärky ja väsymys ovat hyvin tyypillisiä oireita tällaisten työpäivien päätteeksi. 

Ilmastonmuuttumisen on ennustettu lisäävään hellejaksoja ja sademääriä myös meillä täällä Suomessa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen on hyvä suhtautua ennakoiden näihin tulevaisuudessa näkyviin muutoksiin mm. palvelukäytössä olevan rakennuskannan ja rakennusten korjaus- ja investointitarpeiden osalta. Riskien tunnistaminen ja niihin ennalta varautuminen on tärkeä osa hyvinvointialueen valmius- ja varautumistyötä. 

Ilmaston muuttuminen luo myös uudenlaisia osaamistarpeita. Miten varaudumme lisääntyviin myrskyihin ja rankkasateisiin, tulviin ja maaperän vettymiseen, vesi- ja vektoriperäisten tautien tai kaatumis- ja liukastumistapaturmien lisääntymiseen? Kaamos itsessään on monelle suomalaiselle vaikeaa aikaa ja pimeä aika oletettavasti lisääntyy vähälumisten talvien myötä. Mitä tämä tarkoittaa alueemme mielenterveyspalveluissa tai esimerkiksi maahanmuuttajien terveyspalveluiden kohdalla? Varautumisaiheita on paljon ja niitä on hyvä pohtia ennakoivasti ja poikkihallinnollisesti mm. infrasta vastaavien toimijoiden kesken.

Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutuksista terveydelle ja turvallisuudelle löytyy jo paljon. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut yhdessä THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman sosiaali- ja terveyssektorille, mistä löytyy useita tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia, joita Kanta-Hämeen hyvinvointialueellakin kannattaa hyödyntää omassa varautumistyössä.

Asian edistämiseksi jätin vihreän aluevaltuustoryhmän kanssa aluevaltuustoaloitteen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin varautumisesta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella 29.3.2022 pidetyssä aluevaltuustossa.

Anne Lindgren
aluevaltuutettu (vihr.)
Riihimäki
Kanta-Hämeen hyvinvointialue