Aina on järkevämpää hakea diplomatiaan ja neuvotteluun perustuvaa kompromissia, kuin repimällä ottaa selkävoittoja. Normaaliin poliittiseen prosessiin kuuluu, että eri näkemyksiä kuullaan, jonka jälkeen olisi järkevää laatia tasapainoinen kokonaisuus, jonka edistämiseen kaikki osapuolet voivat sitoutua. On ihan selvää, että jos esitykset ovat aivan epätasapainossa, ne tulevat kohtaamaan vastustusta.

 

Tällä hetkellä yhteiskunnassa on vallalla hyvin vahva talouden ja tuottavuuden ja velkapuheen -diskurssi, joka ohjaa kaikkea päätöksentekoa kuin ylijumala. Moni unohtaa, että myös muunlaisia näkemyksiä ja selitysmalleja on olemassa, joilla voidaan päästä taloudellisesti yhtä vaikuttaviin ja tuottaviin tuloksiin, kun niille vain annettaisiin mahdollisuus toteutua. Talouspuhe jyrää muut vaihtoehtoiset totuudet.

 

Mua ärsyttää suunnattomasti tämä hurskastelu, että valtaan valittuja tulisi arvostaa ja antaa heille oikeus toteuttaa hallitusohjelmaansa mukisematta. Näin varmasti myös olisi, jos oikeistohallituksen hallitusohjelma olisi hyvinvointiyhteiskunnassa tasapainoisempi koko väestön osalta. Nyt näin ei ole, vaan maan hallitus on nielaissut työnantajien edustamien etujärjestöjen ja VM:n talous ja tuottavuus- puheen ja sen mukaiset tavoitteet ja agendan hallitusohjelmakseen sellaisenaan.

 

On typerää kyseenalaistaa vastareaktiota, jos on ollut itse kykenemätön muodostamaan eri näkemykset tasapainoisesti huomiovaa kokonaisuutta.

Kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta käyttävät isänmaan turvaamiseen sitä vallan vahtikoiran rooliaan, joka heille on perustuslaillisesti turvattu.