Työkuormitus inhimilliselle tasolle kirjoitus julkaistiin tänään 8.4.2025 Aamupostissa.
Olen jo pitkään pohtinut sitä että, mikä julkisen puolen hommissa mättää? Työ itsessään on yhteiskunnalle todella merkityksellistä ja tärkeää, mutta työntekijät ei viihdy ja vaihtuvuutta on paljon.
Resurssien niukkuus on johtanut siihen, että tulijan kuin tulijan odotetaan olevan ns. ”heti valmis” ja hänen odotetaan osaavan hommat kuin vettä vaan. Jos et osaa ja kaipaisit taustatukea, kuormitat vaateillasi koko työyhteisöä. Tässä kun on katsos muillakin vähän rankkaa. Arvostuspula on vakio.
Tälläinen aivot narikkaan tyyppinen suorittaminen ja itsestään selvänä pitäminen ei toimi enää tämän ajan työelämässä. Koulutustaso on noussut ja vapaa-ajan merkitys on korostunut. Työssä käydään, koska siitä saadaan rahaa. Kivaa olisi, jos työ olisi sellaista, että joka päivä ei tarvitsisi pohtia ammatin tai alan vaihtoa. Julkisella sektorilla vahvasti esiintyvä pyöröovi-ilmiö (ihmiset tulevat ja lähtevät hetken tilannetta ihmeteltyään) on saatava loppumaan.
Julkisen sektorin veto- ja pitovoimatekijöihin ja mieliystävällisen työelämän rakentamiseen on kiinnitettävä huomiota, kun varaudumme lähitulevaisuudessa häämöttäviin eläköitymisiin.