(Kati Kaihovirran ja minun yhteiskirjoitus. Julkaistiin Forssan lehdessä 15.11.2022 ja Aamupostissa 23.11.2022.)
Kärsimme vuosisadan pahimmasta resurssipulasta potilaiden hoidossa. Yksi syy keskussairaalan hoitojonojen kasvulle on henkilöstöpula niin sairaalassa itsessään kuin jatkohoitopaikoissa.
Kanta-Häme sijaitsee vetovoimaisten naapureiden ympäröimänä (Pirsote, Päijätsote ja HUS) ja kilpailu osaajista tulee yhä kiristymään. Lisäksi suuri organisaatio joutuu miettimään tosissaan, miten alueen sisällä rajallista resurssia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla, jotta jokainen kantahämäläinen saa hänelle kuuluvat palvelunsa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti toteutettuna. Kyse on hoidon saatavuudesta ja laadusta.
Hoitotyön johtamisesta ja sen laadusta on puhuttu jo pitkään. Keskustelu on kuumentunut uudelleen, kun uudet johtajasukupolvet ovat astumassa tehtäväänsä, asenneilmapiiri on muutoksessa ja työtä ja hierarkiasuhteita uudistetaan nopealla aikataululla.
Hoitotyötä on aina johdettu tiukkojen reunaehtojen vallitessa. Hoitotyöllä on oma professio, joka tuottaa jatkuvasti uutta tutkittua ja näyttöön perustuvaa tietoa hoitokäytäntöjen ja palvelun laadun kehittämiseksi. Kaikki tämä näyttö on kytkettävä käyttöön ja työtä ja sen käytäntöjä on kehitettävä suunnitelmallisesti jatkuvana prosessina. Tämä ei onnistu ilman hyvää hoitotyön johtamista.
Hoitotyöllä on oltava vahvasti tunnistettu ja tunnustettu asema koko hyvinvointialueella. Hyvinvointialueelle tarvitaan hoitotyön professiosta vastaava linjajohtaja johtavaksi ylihoitajaksi, jolla asema organisaation johtoryhmässä. Lisäksi organisaation tasoille tarvitaan hoitotyönjohtajia, jotka ymmärtävät mistä hoitotyössä on kysymys ja millaisten haasteiden ja mahdollisuuksien vallitessa työtä eri tulosalueilla ja työyksiköissä päivittäin tehdään. Hoitotyön johtamisella varmistetaan asiakas- ja potilasturvallinen laadukas palvelu palveluketjun jokaisessa vaiheessa.
Hoitotyön johtamisella olisi paljon annettavaa myös esimerkiksi ikäihmisten palveluihin, joissa jo tällä hetkellä kärsitään vakavasta työvoimapulasta. Ikäihmisten palveluita tulisi kehittää geriatriaan ja geriatriseen hoitotyöhön perustuvalla näkemyksellä, mikä aidosti tavoittelee moniammatillisella yhteistyöllä vaikuttavampia ja turvallisia palveluita asiakkaalle ja viihtyisämpiä työoloja työntekijälle.
Organisaation muutostilanteessa on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että potilaat saavat moniammatillista, osaavaa, hyvin johdettua ja ammattitaitoista hoitoa tulevaisuudessakin.
Kati Kaihovirta (vihr.)
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen
Anne Lindgren (vihr.)
aluevaltuutettu ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen
