Päihde- ja mielenterveysasioiden haasteet ja nuorten hyvinvointi ovat jo vuosikausia olleet yhteiskunnallisena huolenaiheena. Vuodesta toiseen tuntuu kuitenkin käyvän niin, että kun asiaa pitäisi tosiasiallisesti lähteä korjaamaan, rahoitusta ei tahdo löytyä. Alueemme päihde- ja mielenterveyspalvelut on vahvasti alimitoitettu väestöpohjaan ja palvelutarpeeseen nähden. Palvelun saatavuushaasteeseen vaikuttaa osaltaan myös koko sote-alaa vaivaava henkilöstöpula ja rekrytointihaasteet. Asiakkaalle ongelmat näyttäytyvät palvelun saatavuusongelmina, jonoina ja palvelun pirstaleisuutena. Moni päätyy hakemaan palveluaan jostain muualta kuin omasta kunnasta, kuntayhtymästä tai sairaanhoitopiiristä, mikä omalta osaltaan luo rahoitushaasteen alueen palvelutuotannolle.
Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus ehdotti äskettäin talousarvioluonnoksessaan nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen kuntoon saattamista. Jäsenkuntien tiukka talousraamivastine ei kuitenkaan tuottanut todellisia mahdollisuuksia toimintojen parantamiseen. Yhtymähallitus pyysi kuntayhtymän operatiivista johtoa selvittämään yhdessä jäsenkuntien kanssa keinoja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyön tehostamiseksi ja tiivistämiseksi.
Jos palveluita ei saada kuntoon seutukunnallisesti nyt SOTE-uudistuksen alla, palveluita tuskin saadaan korjattua aluevaltuustossakaan lähivuosina. Hyvinvointialueelle siirryttäessä toiminta tulee keskittymään hallinnollisten perusrakenteiden kuntoon saattamiseen ja toiminnan käynnistämiseen liittyviin asioihin. Palvelukokonaisuuksien, resurssien ja palveluverkon tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu on vuorossa sitten, kun henkilöstö, sopimukset ja muut toiminnot on saatu asianmukaisesti siirrettyä ja toiminta rullaa asianmukaisesti.
Talousohjaus tulee myös aluevaltuustossa olemaan tiukkaa. Tästä syystä kehotan seutukunnan kuntapäättäjiä vielä kerran tulevien budjettivaltuustojen alla pohtimaan, että pitäisikö Riihimäen seudun nuorten perustason mielenterveyspalvelut saattaa tavalla tai toisella kuntoon nyt, kun päätösvalta näissä asioissa on vielä omissa käsissä? Seutukunnallisen aluevaltuustoon valittavan kapean päättäjäjoukon on helpompi kehittää ja puolustaa jo olemassa olevaa palvelukantaa, kun kilpailla niukoista lisäresursseista koko maakunnan kanssa.
