Aamupostissa 3.2.2022 oli Marja Heinimäen kolumni kansainvälisestä rekrytoinnista. Kirjoituksessa oli hyvin kuvattu mahdollisuuksia ja haasteita, joita asiaan liittyy. Myös sote-alalla henkilöstöpulaan esitetään usein ratkaisuksi ulkomaista rekrytointia. Maahamme on rekrytoitu mm. filippiiniläisiä sairaanhoitajia, jotka eivät työllisty täällä sairaanhoitajiksi, vaan hoiva-avustajan tehtäviin.
Sekä suomalaisen että ulkolaisen terveydenhuollon koulutuksen käyneiden on haettava Valviralta oikeutta harjoittaa ammattia tai käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Oikeuksien saaminen edellyttää riittävää kielitaitoa. EU/ETA-maista tulevien tutkintoja arvioidaan ammattipätevyysdirektiivin avulla. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien ammattipätevyyden arviointi ei ole näin yksiselitteistä. Tutkintoja ei tunnusteta sellaisinaan, vaan niitä täydennetään esim. lääkehoidon ja kliinisen hoitotyön osaamisen osalta.
Koska työperäiselle rekrytoinnille tulee tulevaisuudessa olemaan oletettavasti yhä enenevässä määrin tarvetta myös sote-sektorilla, tutkintojen tunnustamiseen ja ammattipätevyyden arviointiin on luotava vakiintuneet, toimivat ja nopeat käytänteet. Työssä tarvittavan kielitaidon hankkimiseen ja ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska se on sote-alalla oleellinen osa asiakas- ja potilasturvallista työtä. Työnantajan tulee ottaa vastuuta työssä tarvittavan kielitaidon jatkuvasta kehittämisestä, mikäli se päätyy rekrytoimaan ulkomaista työvoimaa. Vastuuta kielikoulutuksesta ei voi sysätä muualle, vaan asia kuuluu omavalvonnan piiriin.
Työperäisen maahanmuuton eettisistä periaatteista on huolehdittava kaikilla ammattialoilla ja rekrytointiprosessien jokaisessa vaiheessa. Suomen ei tule siirtää omaa työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi eikä rekrytointeja pidä tehdä maista, jotka itse kärsivät rekrytoitavaa ammattiryhmää koskevasta työvoimapulasta.
Työperäisen maahanmuuton kautta maahan tulevat on lähtökohtaisesti työllistettävä tehtävään, johon he ovat lähtömaassaan kouluttautuneet. Heillä on täällä työskennellessään yhtäläiset oikeudet työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja työehtoihin. Tärkeää on myös huolehtia, että asiaan liittyvät perheenyhdistämisprosessit ovat kunnossa. Tämä edesauttaa töihin tulevien kotoutumista ja kiinnittymistä suomalaiseen työelämään ja yhteiskunnan jäseneksi.
Julkisen alan kaikissa kilpailutuksissa ja hankinnoissa on huomioitava eettiset periaatteet, sekä työehtosopimusten ja lakien noudattaminen. Hankintoja ja alihankintoja on valvottava tarkasti ja taustat on selvitettävä huolella ennen sopimusten tekoa. Ulkomailta tulevien työntekijöiden työehtojen noudattamisen valvontaan on varattava riittävä määrä resursseja. Hyväksikäytölle, kiskonnantapaiselle työsyrjinnälle ja ihmiskaupalle tulee olla nollatoleranssi ja esiin tuleville tapauksille on langetettava kovat rangaistukset.
Anne Lindgren
Kanta-Hämeen aluevaltuutettu (vihr.)
Aamupostissa 5.2.2022